virtuaalihevonen - a sim-game horse
muistoissamme 06.02.2021 †
|
29.02.2020 KTK-III (R) 61p.
31.01.2020 Champion 20.11.2020 SLA-I (93p) 31.01.2021 ERJ-III (79,75p) 31.01.2021 KRJ-ei palkintoa (1p III-palkintoon) 20.09.2019 SV-II 2v (26,2p) 31.10.2019 EV-II + paras 3v (32p) 20.11.2019 KV-II 3v (32,5p) 30.12.2019 KEV-I + paras 4v (33p) 30.10.2019 SA | NJ Susiraja | lk. alaera
11.11.2019 irtoSERT | NJ Susiraja | pt. Lissu T. 02.12.2019 irtoSERT | NJ Susiraja | pt. Jannica 26.01.2020 irtoSERT | NJ Haltiasalo | pt. alaera 30.09.2019 III-palk VSR rotunäyttelyt | varsat aikuiskuvilla
|
Luonnekuvaus
Lupsakan Villihurmos tunnetaan paremmin tallillamme lempinimellä Hurma. Tamman lempinimeksi olisi voinut käydä myös Lupsakka tai Lunkki. Tamma on luonteeltaan (ja kasvatusliitteensä mukaisesti) erittäin lupsakka ja kiltti. Uudet asiat voivat saada sen vähän ujoksi alkuunsa, mutta pienellä rohkaisulla sen saa tutustumaan pelottaviin asioihin. Hurma on rento suomenhevostamma, joka ei turhista asioista stressaa. Virallinen nimi Villihurmos ei siis ole ollenkaan osuva tälle tammalle, joskin se on varmasti kaikkien mielestä todella hyvä asia. Rauhallinen ja rehti suomenhevostamma on aina paljon kivempi kuin herkkähipiäinen draama kuningatar - niitäkin tallistamme nimittäin löytyy jo.
Tutussa ympäristössä ja rauhallisen käsittelijän kanssa Hurma on mukava seurahevonen. Hoitaessa kiltti ja nuokkuu useimmiten silmätpuoliummessa harjaamisen aikana. Kaikki hoitotoimenpiteet pesemistä lukuunottamatta luonnistuvat hyvin. Pestäessä tamma pelkää lorisevaa vettä ja se saa tamman levottomaksi. Rauhallinen puhuminen ja kärsivällisyys auttavat pestäessä. Muuten hoidettavana mukava ja mutkaton käsiteltävä.
Ratsuna Hurma on rauhallinen ja hieman hitaasti lämpenevä. Vaatii pitkän ja huolellisen alkuverryttelyn, jotta lähtee kulkemaan hyvin muodossa ja työstämään ratsastusta koko kroppansa avulla. Toimii myös kokemattomilla ratsastajilla, mutta tällöin se kulkee pää pitkänä ja sen askelissa on havaittavissa pientä tahmeisuutta. Nöyränä tammana nostaa kuitenkin pyydetyt askellajit ja etenee näissä rauhallisesti, mutta kauniisti liikkuvaksi sitä ei silloin voi sanoa. Kokemattomamman ratsastajan kanssa tamma näyttää tylsistyneeltä opetushevoselta, joka kyllä liikkuu eteenpäin ja tekee hieman sinnepäin pyydetyt asiat. Osaavan ratsastajan kanssa tammasta kuoriutuu sulavasti liikkuva kouluratsu, joka vaatii että sitä ratsastetaan kokoajan eteenpäin, jotta hyvä energia säilyisi. Askellajeista ravi on Hurman vahvuus, siinä ratsastaja saa pidettyä hyvin liikkeen kohdistettua eteepäin ja energia säilyy pienilläkin avuilla. Laukassa voi alkuunsa ollan hieman hakemista tasapainon kanssa, mutta lämmettyään tammalla on kaunis ja pyörivä laukka-askel. Laukka-askeleen sääteleminen on helppoa ja kokoaminen onnistuu erinomaisesti - kunhan ratsastaja osaa hommansa. Käynti on tamman heikoin askellaji. Hyvän ja rytmikkään käynnin ratsastamiseen tarvitaan todella huolellinen ja määrätietoinen ratsastus, ja oivallus miten sitä kuuluisi ratsastaa. Ratsastajan ja ratsun yhteistyön ollessa parhaimmillaan, taipuu vaativa B-tason kouluratsuksi.
Esteillä Hurma on luotettava ja varma hyppääjä. Esteiden välit se menee juuri sitä vauhtia mitä ratsastaja siltä pyytää. Matalemmille esteille tamman selkään voi nakittaa kenet vain, mutta suuremmille esteille tamma tarvitsee selkäänsä ratsastajan joka osaa vaatia siltä riittävää eteenpäinpyrkimystä. Tamma nimittäin hyppäisi varmasti ravi tai jopa käynti lähestymisellä metrinkin esteen, jolloin hypystä ei voisi tulla kaunista katsottavaa ratsastajan pyöriessä selässä. Esteillä voisikin tamman sanottavan luottavan sokeasti ratsastajaansa, joten Hurma tarvitsee ratsastajan, joka ymmärtää milloin ollaan tekemättömän paikan edessä. Toinen hyvä puoli, luotettavuuden lisäksi, esteratsastuksessa on hyvin ylöspäin suuntautuvat hypyt. Eniten ongelmia Hurman kanssa esteradoilla tuottavat pitkät okserit ja vesihyppyesteet, joissa tulee eniten virheitä. Hyvällä lähestymisellä ja riittävällä tempolla edetessä nämäkin selvitetään ongelmitta.
Maastossa Hurma on yhtä rauhallinen kuin ratsastuskentänaitojen sisäpuolella. Tamma ei työkoneista, haukkuvista koirista ja huutavista lapsista välitä. Vieraassa ympäristössä se voi näitä asioita aluksi hieman kummastella, mutta rohkaistuu kun sitä kannustetaan vain etenemään. Syksyisin voisi luulla tamman karttavan vesilätäköitä, kun se ei lorisevasta vedestä pidä. Toisin kuitenkin on. Hurma ei pelkää vesilätälöitä tai järvivettä. Vapaaehtoisesti se ei tosin niihin astu, vaan koittaa ensiksi ne kiertää, mutta ratsastajan ollessa hereillä lätäköiden yli kävellään kuuliaisesti.
Tutussa ympäristössä ja rauhallisen käsittelijän kanssa Hurma on mukava seurahevonen. Hoitaessa kiltti ja nuokkuu useimmiten silmätpuoliummessa harjaamisen aikana. Kaikki hoitotoimenpiteet pesemistä lukuunottamatta luonnistuvat hyvin. Pestäessä tamma pelkää lorisevaa vettä ja se saa tamman levottomaksi. Rauhallinen puhuminen ja kärsivällisyys auttavat pestäessä. Muuten hoidettavana mukava ja mutkaton käsiteltävä.
Ratsuna Hurma on rauhallinen ja hieman hitaasti lämpenevä. Vaatii pitkän ja huolellisen alkuverryttelyn, jotta lähtee kulkemaan hyvin muodossa ja työstämään ratsastusta koko kroppansa avulla. Toimii myös kokemattomilla ratsastajilla, mutta tällöin se kulkee pää pitkänä ja sen askelissa on havaittavissa pientä tahmeisuutta. Nöyränä tammana nostaa kuitenkin pyydetyt askellajit ja etenee näissä rauhallisesti, mutta kauniisti liikkuvaksi sitä ei silloin voi sanoa. Kokemattomamman ratsastajan kanssa tamma näyttää tylsistyneeltä opetushevoselta, joka kyllä liikkuu eteenpäin ja tekee hieman sinnepäin pyydetyt asiat. Osaavan ratsastajan kanssa tammasta kuoriutuu sulavasti liikkuva kouluratsu, joka vaatii että sitä ratsastetaan kokoajan eteenpäin, jotta hyvä energia säilyisi. Askellajeista ravi on Hurman vahvuus, siinä ratsastaja saa pidettyä hyvin liikkeen kohdistettua eteepäin ja energia säilyy pienilläkin avuilla. Laukassa voi alkuunsa ollan hieman hakemista tasapainon kanssa, mutta lämmettyään tammalla on kaunis ja pyörivä laukka-askel. Laukka-askeleen sääteleminen on helppoa ja kokoaminen onnistuu erinomaisesti - kunhan ratsastaja osaa hommansa. Käynti on tamman heikoin askellaji. Hyvän ja rytmikkään käynnin ratsastamiseen tarvitaan todella huolellinen ja määrätietoinen ratsastus, ja oivallus miten sitä kuuluisi ratsastaa. Ratsastajan ja ratsun yhteistyön ollessa parhaimmillaan, taipuu vaativa B-tason kouluratsuksi.
Esteillä Hurma on luotettava ja varma hyppääjä. Esteiden välit se menee juuri sitä vauhtia mitä ratsastaja siltä pyytää. Matalemmille esteille tamman selkään voi nakittaa kenet vain, mutta suuremmille esteille tamma tarvitsee selkäänsä ratsastajan joka osaa vaatia siltä riittävää eteenpäinpyrkimystä. Tamma nimittäin hyppäisi varmasti ravi tai jopa käynti lähestymisellä metrinkin esteen, jolloin hypystä ei voisi tulla kaunista katsottavaa ratsastajan pyöriessä selässä. Esteillä voisikin tamman sanottavan luottavan sokeasti ratsastajaansa, joten Hurma tarvitsee ratsastajan, joka ymmärtää milloin ollaan tekemättömän paikan edessä. Toinen hyvä puoli, luotettavuuden lisäksi, esteratsastuksessa on hyvin ylöspäin suuntautuvat hypyt. Eniten ongelmia Hurman kanssa esteradoilla tuottavat pitkät okserit ja vesihyppyesteet, joissa tulee eniten virheitä. Hyvällä lähestymisellä ja riittävällä tempolla edetessä nämäkin selvitetään ongelmitta.
Maastossa Hurma on yhtä rauhallinen kuin ratsastuskentänaitojen sisäpuolella. Tamma ei työkoneista, haukkuvista koirista ja huutavista lapsista välitä. Vieraassa ympäristössä se voi näitä asioita aluksi hieman kummastella, mutta rohkaistuu kun sitä kannustetaan vain etenemään. Syksyisin voisi luulla tamman karttavan vesilätäköitä, kun se ei lorisevasta vedestä pidä. Toisin kuitenkin on. Hurma ei pelkää vesilätälöitä tai järvivettä. Vapaaehtoisesti se ei tosin niihin astu, vaan koittaa ensiksi ne kiertää, mutta ratsastajan ollessa hereillä lätäköiden yli kävellään kuuliaisesti.
Sukuselvitys | 2-polvinen
|
|
Päiväkirja |
Valmennukset |
13.08.2019 - muutto
Musta varsa epäröi hieman ennenkuin lähti peruuttamaan trailerin lastaussiltaa pitkin alas. Itse peruutus menikin sitten vauhdikkaasti alas. Onneksi olin osannut varautua tähän ja osasin olla mukana liikkeessä. "Uusi kotisi Hurma. Tervetuloa Ratsutalli Liljaan." löpertelin varsalle. Hurman korvat kääntyilivät ääneni mukaan eteen ja taakse. Samalla se myös kuuntelin pihapiiristä kuuluvia ääniä. Vieraiden hevosten yksittäisiä hirnauksia tarhoista, tuulen uliseminen puiden lehdissä ja muita uusia ääniä. Kuulaisesti Hurma lähti seuraamaan minua talliin. Hieman haparoiden sen askeleet kävivät ja välillä taas tamma otti pyrähdyksiä. Mutta rauhoittui jälleen kävelemään nätisti. Karsinassaan tamma jäi hieman hämmentyneenä katselemaan ympärillensä, mutta hetken päästä kun menin sitä uudelleen katsomaan. Oli Hurma lähtenyt syömään heiniä. |
02.12.2019 - kouluvalmennus
Kenttä oli suurten vesilammikoiden peitossa, vaikka tänään oli joulukuun ensimmäinen maanantaipäivä. Se ei menoamme kuitenkaan haitannut, sillä olin varannut päiväksi vierailevan kouluvalmentajan tallillemme. Vesi vain roiskui hevosten kavioiden iskeytyessä märkään hiekkaan. Päivän ensimmäiseksi ratsuksi olin valinnut neljä-vuotiaan Hurman. Valmentajan katse porautui pienimpiinkin virheisiin ja pisti asiat heti korjaukseen. Valmennuksen teemana oli ravi avotaivutus ja lisätty ravi lävistäjällä. Hurman kanssa haimme pitkään hyvää ja energistä ravia. Haasteena oli saada tamma kulkemaan pyöreällä kropalla ja aktiivisella takaosalla. Mustalla tammalla oli hieman pahatapa jäädä vielä liian matalaan muotoon, jolloin sen tasapaino ei ole paras mahdollinen. Tämän päiväinen sää ei tietenkään aluksi parantanut suoritustamme, kun tamma pyrki ensiksi sipsuttamaan ja väistelemään vesilätäköitä. Taivutimme alkuunsa todella pienellä avolla. Minun piti ratsastajana huolehtia pitämään erittäin tasainen tuntuma ohjaksilla ja sisäpohkeeni tuli olla liioitellusti hieman edessä. Kun oikea rytmi löytyi, pääsin palauttamaan pohkeen paikoilleen, jonka tuli kuitenkin heti reagoida, jos Hurma lähti hidastamaan tahtia. Lisätyssä ravissa meille tuli haasteeksi saada koko lävistäjä vedetyksi tasaisesti läpi. Usein kävi niin, että lähdimme hyvässä rytmissä eteenpäin, joka hiipui päästyämme puoleen väliin lävistäjää. Tai sitten en saanut Hurmaa heti reagoimaan terävästi apuihini ja alku meni ravissa joka vain kiihtyi eikä askel pidentynyt. Tämä sai hien virtaamaan ratsastajan kasvoja pitkin sekä hevosen karvapeitteelle. Rehkiminen - ja epätoivoisten hetkien jälkeen - palkittiin ja saimme Hurman kanssa yhteisen hyvän harmonian kouluvalmennuksen päätteeksi. |
31.10.2019 - estevarsojen laatuarvostelu
Hurman alahuuli lörpötti pitkänä ja sen pää painui alaspäin. Välillä se aina hätkähti ja nosti päätänsä hieman ylemmäksi. Naureskelin sille riimunnarun päässä: "Yrität sinä vain esittää, ettei yhtään nukuttaisi." Tamman yli rauhallinen olemus ei tällä hetkellä haitannut yhtään. Olimme nimittäin tulleet Hukanhelmen Suomenratsujen hulppealle tilalle, jossa järjestettiin estevarsojen ja -nuorten laatuarvostelu tilaisuus. Kolme-vuotias tamma otti tilaisuuden alun suoraan sanottuen nukkumalla. Sitä ei todellakaan häirinnyt ympärillä hääräävät ihmiset, ääntelevät hevoset eikä vierasympäristö herättänyt minkäänlaista kiinnostusta. Kolme-vuotiaiden luokan aluen lähestyessä pyrin saamaan tammaan edes vähän eloa. Kävimme käsihevosalueella lämmittelemässä. Koitin ensiksi hieman ravata tamman vierellä ja sitten otimme juoksutusharjoituksia. Turhaa koitin saada tammaan eloa. Sen askeleet laahasivat maata ja märkä kentähiekkakin näytti pöllyävän sen jalkojen alla. "Mitäköhän sinun kanssa kisauran aloitus tulee olemaan. Olet kuin vanha lahna. Koitas nyt edes vähän nostella jalkojasi." Tuskailin ja hikivana alkoi valumaan kasvoja pitkin. Mitkään temput eivät tänään kuitenkaan tepsineet. Hurman jalat pysyivät lähempänä maanpintaa kuin olisi ollut tarve. Tämä tosin oli ollut odotettavissa. Hurma on lunkki tyyppi, jota on turha hoppuutella. "Seuraavana vuorossa tamma Lupsakan Villihurmos, jonka isänä Lupsakan Hurmanharmi ja emänisänä palkittu Ristiretki." Hölkkäsimme sisään maneesille. Hurma tosin taisi kävellä perässäni. Pysähdyimme maneesin keskelle ja Hurman kiinnostus uuteen yympäristöön pysyi muutaman sekunnin. Se tarkasti vain pikaisesti katsellaan maneesin yleisön ja asettautui sitten tylsistyneen näköisenä seisomaan. Pyrin vähän saamaan sen olemusta ryhdikkäämmäksi rakennearvosteluun. Vaikeaa se oli. Tai se oli helppoa, että tamma ei liikauttanut jalkojansa mihinkään suuntaan, kun tuomaristo käveli sen ympärillä. Tammaa ei he voineet vähempää kiinnostaa. Joten yritykset saada tamman parhaita puolia esiin oli haastavaa. Vaikka eihän tammalla muutenkaan ollut ihan täydellistä rakennetta. Tämän kertaiset pisteet jäivät myös odotetulle tasolle, kun arvostelupaperissa komeili numero 6. Rakennearvostelun jälkeen siirryimme irtohypytys alueelle. Hurma tiesi mitä kujalla tuli tehdä, olimme sitä kotona ahkerasti harjoitelleet. Hurma rakasti hyppäämistä, mutta se ei kuitenkaan tuo tamman askellukseen lisäpotkua. Teki mieli aina sulkea silmät, kun päästin tamman irti kujalle. Sen askeleet olivat aivan kamalat. Laukka ei pyörinyt ollenkaan. Ensimmäisen hypyn jälkeen kuulin yleisön kohahtavan. Sillä kukaan ei ollut varmaan uskonut tamman osaavan hypätä. Hurma osasi käyttää selkäänsä todella hyvin hyppyyn viemisessä ja sen lähestymiset esteelle osuivat aina nappiin. Loppupalautteessa lukikin: "Täydellinnen hyppylahja. Erinomainen ponnistus ja aktiivinen kropan käyttö. Sulava linjainen hyppy, jossa jalkojen käyttö maksimaalinen. Erinomainen suoritus. Askellajit tänään kuitenkin heikot. Ei työstä niitä yhtään eteenpäin." Hurma hyppäsi kujan kolmeen kertaan läpi. Aina yhtä sulavasti. Tamma antoi itsensä kiltisti kiinni ja lähdimme odottamaan tulosten saapumista. Meidän jälkeen oli vielä muutama kolme-vuotias. Joten tuloksia ei tarvinnut kauan odotella. Pian kuulutus kuuluttikin: "Pyydämme kolme-vuotiaita siirtymään kentälle. Päivän parhaana palkitaan suomenhevostamma Lupsakan Villihurmos." Olin pudota pyllylleni. Siis olinko kuullut oikein. Minun Hurma olisi ollut päivän paras. En voinut uskoa tätä todeksi. Hurma puolestaan otti palkintonsa vastaan rauhallisen tylsistyneenä. Sen kanssa ei todentotta tarvinnut tulevaisuudessakaan pelätä palkintotilaisuuksia, jos sinne asti koskaan tulisimme ratsastuskilpailuissa yltämään. Hurma sai estevarsojen kakkos-palkinnon, EV-II. |
20.11.2019 - kouluvarsojen laatuarvostelu
Kolme-vuotias Hurma on reissannut elämänsä aikana jo todella paljon. Ainakin nuori tamma tottuu trailerin kyydissä olemiseen. Tämänpäiväinen ajoreissu oli alkanut jo kukonlaulun aikaa, kun olimme lähteneet ajamaan kohti Lohjaa ja siellä sijaitsevaa Oldfinion Dressage-tallia. Matkaa Etelä-Savosta Uudellemaalle siis kertyi useampi satakilometriä. Hurma astelin trailerin ramppia alas leppoisasti. Sillä ei tuntunut olevan mihinkään kiire. Se tutkaili hetken uutta ympäristöä ja lähti talsimaan riimunnarun päässsä kuuliaisesti perässäni. Olimme ajaneet kerran yhdestä risteyksestä ohitse, joten ylimääräinen varattu aika hevosen lämmittelyyn oli kutistunut olemattomiin. Hurma sai siis pikaisesti yllensä vain suitset ja ehdimme käydä juoksuttamassa tammaa kymmenisen minuuttia. Epäonneksemme olimme nimittäin kolme-vuotiaiden luokan ensimmäinen starttaaja. Toisaalta Hurman kanssa ei pitkäkään lämmittely toisi odotettua tulosta. Jos tamma oli laiskalla päällä, se oli sitä todellakin. Ja tänään oli juuri tuo päivä. Rakennearvostelussa Hurma oli hieman paremmin hereillä, kun muutama kuukausi takaperin estevarsojen arviointitilaisuudessa. Nyt tamma seisoi ryhdikkäämmin ja muutenkin tamman rakenne taisi sopia paremmin kouluhevosille. Sillä arvostelupapereihin tuli komeilemaan numero 8. Olin todella otettu tästä, vaikka tamma ei oma kasvattini ollutkaan. Askellajit sen sijaan olivat odotettua tasoa ravin ja laukan osalta. Taluttaja esitti käynnin ja ravin. Laukkaaminen tapahtui vapaana maneesin tiloissa. Sen katsominen oli taas kauheaa. Olisi tehnyt mieli vajota maan alle ja sanoa, ettei tuo ole minun hevoseni. Mieltä sentään vähän lämmitti käynnistä saadut täydet pisteet. Harmi ettei koulukisoissa tule olemaan vain käynti luokkia. Palkinnoksi Hurma sai kolmannen 2.palkinnon. |
30.12.2019 - päiväkirjamerkintä
Kenttävarsojen ja -nuorten laatuarvostelu, Hukkapiilon tiloissa, 4-vuotiaiden arvostelu, paras 4-vuotias & KEV-I palkittu rakenne 6 + suku 10 + käytös 3 + irtohypytys 4 + askellajit 1 + lisäpisteet 9 = 33p |
01.08.2020 - päiväkirjamerkintä
Vilkaisin taivaalle, jossa mustat sadepilvet riippuivat raskaina, mutta eivät näyttäneet siltä, että ne alkaisivat heti satamaan vettä. Pohdin lähtisinkö ratsastamaan Hurmaa naapuritallin maneesille vai suuntaisimmeko kotikentälle. Päädyin ratsastuskenttään, sillä eihän meitä sokerista oltu tehty, ja koulua voisi ratsastaa pienessä ja ehkä hieman suuremmassakin sateessa. Kapusin ketterästi Hurman selkään. Tamma seisoi pää riipuksissa, ja lähti laiskasti löntystämään kohti uraa. Tarkistin liikkeessä satulavyön ja pidensin samalla jalustimia yhdellä reiällä. En ollut vielä osannut katsoa hyvää pituutta uudessa satulassa. Sain jalustimet säädettyä ja annoin tamman kävellä muutamia kierroksia rennosti eteenpäin, ennen kuin keräsin ohjat käteeni. Samalla herättelin tamman painamalla pohkeeni hellästi sen kylkiin, ja kun mitään ei tapahtunut, painoin hieman terävämmin. Hurma pidensi askeltansa ja lähdin työstämään sen kanssa siirtymisiä ravista käyntiin ja ravista pysähdyksiin. Tein samalla myös syvät kulmat, suuria voltteja ja loivaakiemurauraa, jolla hain tamman herättelyä. Hurma oli tänään hieman tahmean oloinen, ja sen herättelyssä meni hieman odotettua pidempää. Kun tamma alkoi reagoivan apuihini tarpeeksi nopeasti, lähdin työstämään sen kanssa pohkeenväistöä. Ensimmäisissä väistöissä peräpää jäi jälkeen väistössä. Tämän sain nopeasti korjattua aktiivisella pohjeavuilla ja hyvällä ohjastuntumalla. Siirryimme tekemään väistöä ravissa, jossa ongelmaksi muodostui kiirehtivä etupää ja liian vahvasti taittuva kaulalinja. Työstin väistöä pieninä palasina eteenpäin. Vasemmalle väistö parani nopeammin kuin oikealle. Saatuani kumpaankin suuntaan hyvät väistöt, siirryin ottamaan laukannostoja. Laukka oli tänään vain hyvien nostojen hakeminen ja muutamien metrien laukkaaminen eteenpäin, josta siirtyminen takaisin raviin. Laukka nousi tänään helposti, mutta alkuunsa siitä puuttui hyvä eteenpäinpyrkimys. Lähdin parantamaan tätä niin, että tein ennen nostoa suuren ympyrän, jolla hain hyvää tasapainoa ja herkkiä kylkiä, jotka vastaisivat nostoon. Viimeisellä laukannostolla jäin laukkaamaan kentän ympäri muutaman kierroksen, ja annoin Hurman laukata rennosti eteenpäin. Välikäyntien jälkeen siirryimme jälleen työstämään pohkeenväistöä ravissa. Ensimmäisillä toistoilla tuli sama ongelma, kuin alkutunnista, eli takapää jäi vähän jälkeen väistöliikkeessä. Tämä korjaantui nopeasti muutaman haparoivan yrityksen jälkeen. Teimme muutaman onnistuneen väistön kumpaankin suuntaan ja lähdin tekemään loppuverryttelyä. Annoin Hurmalle hieman pidemmän ohjastuntuman, mutta pidin huolta, että tamma liikkui siitä huolimatta reippaasti eteenpäin. Istuessani loppukäyntiin, alkoi näkökenttääni vilahtaa sadepisaroita. Alkuunsa sade oli hiljaista, ja onneksemme kova sade iski vasta sen jälkeen kun olimme Hurman kanssa selvinneet sisälle talliin. |
20.11.2020 - päiväkirjamerkintä
Suomenhevosratsujen laatuarvosteluissa rakenne 10 (3+2+2+3) - luonne 23 - suku 20 - kilpailumenestys 20 - menestys & muu panostus 20 = 93p |